tuo karvas litku, joka on aina yhtä vaikea niellä.
Tosta voi varmaan aika hyvin lukea, että eilinen meni päin persettä. Juu kyllä. Vitutus on jo hieman laantunut, mutta on tässä vielä tekemistä. Fiksu oli eilen tosiaan siellä grillailuissa, kuten minäkin. Olin siel ehkä kolme tuntia, jona aikana juteltiin about kolmesti parin lauseen verran. En ollut kovin tyytyväinen. Vaihtoehtoja on kaksi:
a) Kaverityyppi, jolle menin kertomaan kiinnostuksestani fiksuun (humalassa en tosiaankaan osaa pitää suutani kiinni) on kertonut asian eteenpäin fiksulle, joka ei oikeasti ole edes kiinnostunut musta ja yrittää nyt vältellä mua etten kuvittelisi mitään liikoja.
b) Koska olen ujo ja hädin tuskin uskalsin eilenkään luoda katsekontaktia fiksuun saati sitten oma-aloitteisesti mennä juttelemaan sille, se luulee etten ole kiinnostunut siitä tai sitten mua on vaan vaikea lähestyä.
Mieluummin ottaisin vaihtoehto b:n, mutta jotenkin luulen, että a osuu oikeampaan...
Lähetin sille eilen myös viestin viel illalla, vähän niinku viimisenä siirtona (ja nyt oikeesti lopetan tän vaanimisen!), et jos ne on menossa viel ulos, ni ilmottelee, mut et jossei nähdä ni hauskaa iltaa. Ne oli kuulemma menos kattoon matsii jonnekin baariin, et jos halutaan ni voidaan tulla myös. Vastasin, et mennään mieluummin ehkä kuitenki yhteen toiseen baariin ja hän toivotti hauskat illat meille.
Näin mielessäni, miten me mentäis sinne ja ilta menis niin, et pojat kattoo peliä ja me jutellaan kahestaan mun kaverin kanssa. Ei mitään pointtia.
Argh!!! En jaksa enää tunkea niiden porukkaan, ku siel ei vaan yleensä oo kovin hauskaa... Mä en voi väkisin ruveta übersosiaaliseksi ja seurauksena on se, että jään vähän yksin enkä tiedä kenen kanssa juttelis. Hmm... Kai nekin nyt tajuaa, et mul on joku motiivi, et miks oon siellä, vai eikö muka?! Oh well, täytyy varmaan yrittää mennä eteenpäin eikä jäädä vellomaan tähän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti