maanantai 24. lokakuuta 2011

Hiljaa hyvä tulee

Ohops, anteeksi että olen loistanut poissaololla.
Olen ehtinyt nähdä Joonataniakin tällä välin jo kahdesti:) Juu...Aikas kivaa. Taidan olla vähän ihastunut :)

Niillä kolmansilla treffeillä ei todellakaan tapahtunut mitään mistä nuo kaksi sanaa 'kolmannet treffit' ovat kuuluisat. Toinen ei vaan kykene tekemään aloitteita. Oli kyllä tosi mukavaa. En haluaisi olla liian ankara näissä "arvosteluissani". Keilailua, leffaa, käsi kädessä kävelyä ja yks pusu... Leffassa lähin kontakti muodostui siitä, kun söin sen popcorneja. Kävellessä mulla loppu kärsivällisyys ja tartuin sen käteen ja erotessa pussasin. Tottakai nainenkin voi tehdä aloitteita, mutta musta ois vaan nii kiva, jos mies veis ja mä vikisisin, ahahhaha... Oikeesti toi hidas eteneminen on kyllä myös mukavaa ja mä yritän nauttia hetkestä ja siitä hermostuneesta ja jännittyneestä tunnelmasta. Se on kuitenki ainutkertaista. Ja on tosi ihanaa, että voi tutustua toiseen ihan rauhassa ilman paineita. On aikaa puhua vaikka kuinka kauan.

Nyt viimeksi kun nähtiin, oli vielä ihan yhtä jännittävää. Halattiin epävarmasti tavatessa, mut siitä olikin taas todella vaikea päästä mihinkään enempään. Mutta mutta... Päästiinhän sitä sitten ihan kunnolla suutelemaan jo about kymmenen tuntia tapaamishetkestä, ahahahhahahahha :D Ja nyt lakkaan valittamasta, koska me kuitenkin päästiin siihen kohtaan. Yeah. Ja aamu oli niiiiiiiiiin suloinen ja ihana ettei mitään rajaa :) eikä se ois millään halunnut päästää mua lähtemään...

Huomenna Joonatan tulee ekaa kertaa mun luo, koska/vaikka mä oon kipeä. Jos joku haluu ehdoin tahdoin tulla kattomaan mua, ku mä oon tässä kunnossa, ni sen pitää olla joko päästään pimee tai sitten...vähän vakavissaan. Huhhuh...

maanantai 17. lokakuuta 2011

You gotta be kidding me...right?

Lauantain Hurtsin konsertti: <3 :) amazing :) Aika harvinaista, että bändin viimisimmällä levyllä ei yksinkertaisesti ole yhtään huonoa biisiä?! Siinä musiikissa on vaan niin paljon tunnetta ja voimaa... Oijoi. Tykkään.

Huomisen vietänkin taas Joonatanin kanssa.
Kuulemma koko päivä on "varattu mulle", heh... Perjantaina viestissä hän kertoi, ettei ole enää käynytkään siellä deittisaitilla, kun hän "löysi jo etsimänsä". Minä luin epäuskoisena näitä viestejä ja mietin, että onko tuo vähän pelottavaa vaiko vain ihanaa. En ole vieläkään osannut päättää. Vähintäänkin hassulta se tuntuu sen vuoksi, ettei hän minulle silmästä silmään tuollaista sanoisi vielä tässä vaiheessa. Aika pintapuolisia ovat olleet meidän keskustelumme loppujen lopuksi. Kävi mielessä, että ehkä hän ei ole ainakaan monta kertaa tullut torjutuksi, sillä itselläni on kyllä sen verran korkeat suojamuurit pystyssä, etten näin alussa tunnustaisi toiselle yhtään mitään. Äh, tyhmä menneisyys... En usko, en luota ja epäilen kaikkea ja kaikkia. Pitäisi kai antaa itsensä vähän nauttia tästä :)


torstai 13. lokakuuta 2011

Dinner date

Toiset treffit ohi.
Olin Joonatanin luona sellaset kuus tuntia (!!!) :) Tehtiin ruokaa. Oli aika kivaa, mutta jäin vähän miettimään, että mitä siitä ikinä tulee kun kumpikin on vähän ujonpuoleinen... Kyllähän me ihan sujuvasti jutellaan ja on siinä mieles rentoa, mut miten mä onnistun viettää niin monta tuntia toisen luona ilman että edes hipaisen sitä? Eipä silti, ehkä on hyväkin edetä hitaasti ja tutustua ensin. Ei mulla niin kiire ole. Oon vaan ihan unohtanut, että miten etenee tällainen deittailu, jonka toivotaan rakentavan jotain pysyvämpää. Vastaavasta tilanteesta kun on aaaaiiiiikaaaaa. Jos ei lasketa toista nettideittiä, jonka kanssa käytiin jopa kahesti treffeillä (eikä tosiaan lasketa), nii edellinen kerta onkin ollut exäni kanssa siinä vuonna 2006, ahahahhahahha... Että ei ihme, jos oon vähän pihalla. Sitä paitsi, se oli vähän helpompaa, kun me tunnettiin jo entuudestaan.

Mutta edelleen on söpö tämä Joonatan :) jotenkin herkän oloinen poika.

sunnuntai 9. lokakuuta 2011

Sunnuntai tunteita täynnä

Epätodellinen olo.
Sain vihdoin valmiiksi maalauksen, 
jonka piti olla valmis yli vuosi sitten.
Olen samaan aikaan pettynyt itseeni (että annoin näin paljon aikaa kulua)
ja niin todella todella ylpeä itsestäni, että se on vihdoinkin tuossa,
valmiina. 
Kaiken lisäksi olen siihen itse tyytyväinen.
Jännittää vain, millaisen vastaanoton työ saa,
kun vien sen perille...

Sain Joonatanilta tänään viestiä.
Menen hänen luokseen syömään ensi kerralla,
kun nähdään.
Toivottavasti se hyvä tunne on silloin edelleen tallella.
Eijännitäyhtääneijännitäyhtääneijännitäyhtään, ahahahhahahhaha...
:)
Alla vielä pientä fiilistelyä viikonlopun Hurts-konserttia odotellessa :)
Lisäksi sanoista voi poimia joitain mun tänhetkisiä tuntemuksia...


perjantai 7. lokakuuta 2011

The Date

Puuh.. tentistä selvitty miten kuten. Paniikissa laskeskelin pisteitä ja pidän nyt sormet ja varpaat ristissä, että ne riittäis tentin läpi menoon, edes. Tässä vaiheessa opiskeluja mulle on jo nii se ja sama, minkä arvosanan saan mistäkin kunhan saan kurssit hyväksytyiksi.

Mutta taisin tosiaan lupailla jotain pientä lisäselvitystä eilisistä treffeistä, joten valaistaanpa nyt hiukan. Ensinnäkin olin tosiaan jo ihan kyllästynyt koko deittisivustoon ja mielestäni selannut kaikki potentiaaliset profiilit läpi. Sitten sain viestin tältä poitsulta... Kutsun häntä tästä lähin Joonataniksi, koska aloin jostain kumman syystä ajatella kirjaa Veljeni, Leijonamieli ja siitä tuo nimi...heh, järkevät perustelut. Totuuden nimessä en olisi muuten vastannut viestiin, ellei sen takana olisi ollut kuvasta päätellen komeahko poitsu, joka kirjoitti ihan hauskasti ja ellen olisi ollut jo jotenkin täysin väsynyt kaikkiin muihin epäkiinnostaviin viesteihin. En olisi vastannut, koska miehellä on lapsi ja se asia pelottaa minua ja olisin halunnut päästä helpommalla ns. En ollut törmännyt miehen profiiliin aikaisemmin juuri siksi, että olin rajannut haustani kaikki 'lapselliset'.

Viestissä selitin aika rehellisesti epävarmuuteni tuota lapsiasiaa kohtaan ynnä muuta sekavaa. Tavatessa ei puhuttu asiasta. En halunnut alkaa kuulustella heti ekoilla treffeillä. Halusin ensin ihan vain tutustua mieheen, rennosti. Tottakai lapsestakin jotain puhuttiin. Onhan se aika iso osa hänen elämäänsä. 

Kumpikin oltiin aika hermostuneita kohdattaessa, mutta heti kun päästiin istumaan, tilanne jotenkin rauhottui. Juttua riitti melkein kolmeksi tunniksi. Ja nyt voin sanoa tehneeni oikean ratkaisun edellisten treffien jälkeen, ettei enää nähty uudestaa, koska KYLLÄ sen tietää heti jollain tasolla kiinnostaako vai ei. Tuo Joonatan on niin söpö, etten löytänyt yhtään virhettä hänen ulkoisesta habituksestaan, vaan mitä kauemmin häntä katsoin sitä söpömmäksi hän muuttui. Apua, voiko noin lyhyellä tapaamisella vähän ihastua??!! Ja en tiedä olisiko korrektimpaa sanoa häntä komeaksi, mutta se sana ei nyt juuri tunnu oikealta. Ja ettei menisi liian ulkonäkökeskeiseksi tämä juttu, niin hän kuulosti myös erittäin fiksulta ja mukavalta tyypiltä ja sai mut nauramaan. Puhui aika paljon olematta kuitenkaan tylsä ja vaikutti samalla kertaa vähän ujolta ja kuitenkin itsevarmalta. 

Yritän nyt olla ajattelematta liikoja tästä. Ensinnäkin: RAUHOITU NAINEN! Olet nähnyt sen KERRAN! jep... ja toiseksi: Ei ole mikään pakko miettiä asioita vielä mihinkään älyttömän pitkälle, missä olen keskellä jotain perhedraamoja, vaan voin ottaa ihan iisisti treffit kerrallaan.

torstai 6. lokakuuta 2011

3. kerta toden sanoo :)

Unbelievable. Nettitreffit vol 3 meni HYVIN!!!!!!!!! :) :) :) Pitää lukea tenttiin, nii en ehdi nyt selostaa koko juttua, mut olin ku naantalin aurinko, ku tulin kotiin :D Se on siis mahdollista. 

Ja kuinka ollakaan just nää treffit ei ois saanu mennä hyvin, ku miehellä vähän hmm... historiaa takana niin sanotusti, enkä oo lainkaan varma, mihin oon valmis pääni pistämään. Mut se oli söööpööööö!!! ja niin mukava ja kiva ja normaali ja juttu luisti ja kaikkee. Oijoi, yritä tässä nyt keskittyä lukemaan tenttiin... 

Sovittiin, et nähdään vielä. No todellakin.