Njoo...
Olishan se kiva, jos osais olla haikailematta ihmisen perään, joka ei osoita mitään kiinnostuksen merkkejä. Mutta kun eilenkin näin sen, kun oltiin kaverini Iinan kanssa paistattelemassa auringossa ja juttelemassa henkeviä; se oli kävelemässä siitä ohi ja pysähty vaihtaan pari sanaa. Ja mun syrän parka alkoi heti hakata tuhatta ja sataa, ihastuksesta vaiko jännityksestä? mene ja tiedä... Sillä oli taas suorat housut, kauluspaita ja joku liivi ja se näytti niin pirun tyylikkäältä. Oikea mies... huhhuh.
On melko todennäköistä, että tulen törmäämään häneen tässä kesän aikana, sillä eräs kaverini liikkuu aika paljon samassa porukassa, joten mikäli olen tuon kaverin kanssa, niin tulen jatkossakin höpisemään täällä tästä (aika pintapuolisesta) ihastuksestani. Ellei sitten tule jotain muuta, mistä puhua (I wish!).
Eilen kävin lenkillä ja vaikka jalat painoi koko lenkin ajan kuin lyijy, olin hullu ja juoksin tavallista pidemmän lenkin: 1h20min!!! Piti tehdä vain joku pieni pyrähdys, kun kerran olin ollut jo edellisenä päivänä vähän rankemmalla lenkillä (pururata ylä- ja alamäkineen), mutta sitten aloin ahneeksi ja lähdin ihan uudelle reitille, jonka pituudesta tai kestosta ei ollut etukäteistietoa. No mutta tänään levätään, tai ainakin aamupäivän verran, sitten oliskin töitä ja illalla baanalle!:)
Hauskaa pikkulauantaita teille muillekin! Huomennahan on vapaa... ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti