Noh, kappas kun heräsin tänäkin aamuna Junnun vierestä.
Nähtiin illalla, jatkettiin eri suuntiin, mutta kumminkin lopulta menin herättämään sen keskellä yötä (olin kyllä kysynyt asiasta jo aiemmin illalla) ja kömmin viereen. Cioccolata on meinaan ihan pikkasen hellyydenkipeä... Junnu vaan kommentoi, että voitaisko joskus ehkä ihan arkenakin ja selvänä nähdä näissä merkeissä, kun ei se kännissä oo ihan sama juttu... Saatoin luvata, että näin tulee joskus käymään. Mulla on myös sellanen muistikuva, että se olis jotain vihjannu syksystä...että tää kuvio jatkuu viel sillonkin. Öh...
Onko pakko analysoida tätä? - Ei mun mielestä. Ei varsinkaan nyt, kun on toista päivää krabbe ja päässä ei liiku ajatuksen ajatusta, on hirvee kuuma koko ajan ja sydän hakkaa epäterveellä rytmillä. Mä oon liian vanha tällaseen juhlimiseen, mutta en anna sen haitata ja sitä paitsi mä oon LOMAlla!:)
Se vaan, että ois oikeesti yks melko tärkee juttu, mikä pitäis hoitaa, mutta tää jatkuva krapula estää mua ryhtymästä mihinkään, ellei siihen kuulu ruoka, viina tai seksi x) hahahahhah... Voisin tänäänkin nähdä Junnua, jos haluaisin/kehtaisin. Saa ny nähdä... Ehkä yön vois viettää kuitenkin ihan yksin omas kotona.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti