Odotukset korkealla..?

Nii pitäiskö niistä treffeistä jotain kirjottaakin??? Päässä lyö vaan tyhjää ja ainoo sana, jonka tähän haluisin kirjottaa on: blaaaaaaaaah. Ihan kivannäkönen, ihan hauska tyyppi, ihan ok perusmies. Mutku mä haluun jotain enemmän!!! Ainakin sen verran, et voisin jättää ton ihan tosta edestä pois. Ja kun siinä oli kaikenlaisii pikkujuttuja, jotka häiritsi mua. Ei. En etsi mitään kiiltokuvapoikaa, mutta haluaisin, että miehessä ois kaikki balanssissa niin sanotusti. 

Okei, silti mua itseänikin jo epäilyttää, että onko mun kriteerit turhan tarkat, ku ei mistään tuu mitään. 

Exäkin kävi tänään moikkaamassa mua töissä. Huvittavaa, koska olin just pari minuuttia aiemmin, miettinyt ettei sitäkään täällä enää näy... Se on nimenomaan sellanen kivannäkönen, tosi hauska, kiltti, huumorintajunen melko perus naapurin poika. Sellanen kävis, kuhan se ei oo mun exä ;) Tumma, vaalee tai kalju - ei niin väliä. Kroppa kunnossa - ei siis laihempi kuin minä (tai tulee oksennusrefleksi), ei mitään kaljamahoja, mut myöskään liika bodaus ei oo oikeen mun mieleen... Ehdottomasti mua pidempi, kun käytän aika usein kuitenki korkoja enkä haluu tuntee itteeni jättiläiseks (ku en sitä ole tällä 165cm varrellani), mut ei kumminkaan mikään 190-senttinen, ku sit tuntuu hassulta enkä ylety ees pussaamaan ;) Pukeutuminen siisti. Ei siis tarvi olla mitään merkkivaatteita eikä muutenkaan niin supermuotitietoinen, kuhan on siisti ja omalla tavallaan tyylikäskin. Itekin koen olevani jotain sinne päin. Muodikas on vaikee olla, ku ei ikinä oo rahaa ostaa yhtään mitään :(

Huumorintajua ja hauskaa juttua pitää olla (sitä tarvitaan, että saa mut takas tähän maailmaan sit ku iskee joku itku- ja ahdistuskohtaus). Mielellään vähän puheliaampi kuin minä - kokemus kertoo, että toimii - mut ei liikaa, hyvä ihminen! En halua kuunnella romaaneja auton eri osista :( Luulisin, ettei sillä ammatilla niin väliä ole, mutta toisaalta koulutus saattaa näkyä jossain keskustelussa tai vastaavassa. Koulutus ei oikeesti kyllä ole tae mistään, ei edes hyvästä palkasta (vrt. minä, joka en ees saa tätä koulutustani päätökseen ikinä...). Ihanne ois, jos mies osais jotain kieltä hyvin ja tajuais mun kansainvälisen kaveripiirin ja kaukokaipuun jne. Vielä tässä vaiheessa elämää voin varmaan just ja just toivoa, ettei miehellä vielä olis omia lapsia. Haluaisin, että se olis molemmille uus juttu sitten, kun on sen aika.

Tällaisia toiveita. Voisin tinkiä parista asiasta, jos mies vaan olis tosi ihana :) Kyllä mä jaksan vielä uskoa, että joku mullekin on jossain ja siis, että oikeasti kohtaamme joskus ja näin pois päin. Harmittaa vähän nämä eräät ex-säädöt (fiksu ja seikkailija), jotka ei halua olla mun kanssa enää juurikaan tekemisissä, mut hei, that's life. Kyllä ne siitä unohtuis, jos tulis joku uus...