keskiviikko 8. helmikuuta 2012

Markusketutus

Äsh, kerpeleen Markus!!! Noin vartti töissä Markuksen kanssa keskusteluetäisyydellä ja jo alkoi ketuttaa ja ahdistaa. Kiitti vaan taas. Puhuin itseni pussiin ja vaikutin dorkalta pahviaivolta, jonka mielipiteet on tusinatavaraa. Ja siis öö... puhuinko sille jotain tikittävistä sisäisistä kelloista??!! Voi jee. En vaan voi sille mitään, että fiksut miehet, jotka taukoamatta analysoi sinua, harrastaa keittiöpsykologiaa (mitä ikinä se onkaan, kuhan vaan heitin tähän x) ilkikurisen ja flirttailevan välimaastossa keikkuva hymynkare huulillaan tuijottaen syvälle silmiin.... Aaaaa.... Lievästi kyllä häiritsee silti se kaikkitietävä asenne ja se, että kuulostaa siltä kuin hänen tapansa kokea maailma olisi se ainoa järkevä.

Minä nyt vain en voi suhtautua hällä väliä -asenteella ikääni. Se on ihan liian lähellä 30:ä, vaikka se olisikin "uusi 20". Tiedostan hyvin, että aika menee eteenpäin, olin minä siitä ahdistunut tai en eikä se ahdistuneisuus ainakaan auta mitään. Silti en voi olla ajattelematta perheen perustamista ja muuta sälää; sitä kellon tikittelyä ja kuinka suhteelle tarvitaan pohja ennen muksujen hommaamista.  Löytäisinköhän miehen helpommin, jos se olisi mulle vähemmän pakkomielle ? x) hihii...

2 kommenttia:

  1. Karkauspäivä lähhestyy! Voit siis aina käydä kimppuun ja kosia pahaa aavistamattomia!

    VastaaPoista
  2. :) hahah, kiitti rohkaisusta! ..ehkä kosinta ois kuitenki munkin mittapuulla jo vähän liioiteltua ;)

    VastaaPoista