On tässä pari päivää ollut vähän huono happi ja heikko olo, niin etten ole koneellakaan viihtynyt pitkiä aikoja putkeen. Tiistai-iltana töiden jälkeen kun tapahtui seuraavaa:
Olin töistä tullessa niin **ttuuntunut, että melkein tärisin raivosta. Koko päivän olin sisäisesti kiehunut jokaiselle asiakkaalle, joka teki ihan mitättömimmänkin asian väärin (siis minun mielestäni). Ok, olin tosi väsynyt ihan fyysisesti, mutta silti olotila tuntui jotenkin liioitellulta ja tekisi mieli syyttää jotain hormoneja, vaikkakin nykyään syömäni pilleritkin on juurikin niitä ei-hormonaalisia (tai jotain..). Noh, joka tapauksessa, palkitsin itseni siitä, että olin joten kuten selviytynyt tuskaisesta päivästä, pienellä sipsipussilla, kokiksella ja suurimman pudottajan uusimmalla jaksolla. Kun olin päässyt jakson ja pussin loppuun, alkoi olla vähän huono olo ja päätin mennä nukkumaan. Nukkumisesta ei tosiaankaan tullut mitään, kun oli niin järkyttävän paha olla, että lopulta ajattelin, josko olisi vaan parempi oksentaa ja se ehkä mahdollisesti helppaisi.
Lopputulos oli se, että vietin yön kylppärissä pöntön äärellä halusin tai en. Sen verran pääsin siitä ylös, että sain patjan, tyynyn ja peiton raahattua mukanani, niin oli sitten edes jollain lailla siedettävämpää makoilla siellä puolikuolleena. Mikä lie vatsatauti sitten olikaan se, kuumettakin oli yli 38 seuraavana päivänä. 2-3 kiloa on lähtenyt painosta näinä parina päivänä, kun en ole vieläkään jaksanut syödä mitään kunnollista. Niin että jee, laihduinpas viimein, sitähän mä niin kovasti halusin... Joo, en todellakaan näin. Ehkä mikään ei tunnu niin hirveeltä, ku oksentaminen, varsinkin ku se vaan jatkuu ja jatkuu ja jatkuu...
Okei, anteeksi, jos joku on lukenut tähän asti. En tiedä, minkä takia pitää täällä omista vaivoistaan selostaa... Pakko kai jakaa tämäkin. Tänään pitäisikin sitten mennä töihin taas. Saa nähdä riittääkö voimat...
Eilen illalla oltiin yksillä fiksun ja muun seurueen kanssa. Ensinnäkin, en meinannut päästä ensin sisään, koska olin unohtanut paperit kotiin (mulla on AINA ne mukana just tän takia) ja kuulemma ei voi päästää sisään enää sen jälkeen, ku kerran on kysynyt. Öö.. joo, mä näytän vähän nuoremmalta kuin mitä olen, mutta hei...silmä käteen nyt oikeesti! En mä nyt mitenkään voi näyttää 17-kesäiseltä!? Noh, onneks miesväki saapu paikalle ja antoi kunniasanansa siitä, että oon oikeesti täysikäinen ja pääsin armosta sisälle. Siis kämäseen baariin (joka oli ehkä puolillaan porukkaa), ei minnekään tanssiklubille.
En tiedä, kuvittelenko omiani, mutta ihan selkeesti fiksu katsoi mua useemman kerran jotenki ..hmm.. sillä silmällä, niin et mä vähän hämmennyin, vaikka pari kertaa yritin kyllä vastata katseeseen. Niin ja se tuli jopa juttelemaan mulle ja mun kaverille siksi aikaa kun muu porukka keskittyi pelaamiseen. Harvinaista... Ja väittäisin, että näin pettymyksen sen silmissä, kun me lähdettiin aiemmin kotiin. Lisäksi se katsoi mua jotenkin oudosti, jonka mä tulkitsin tarkoittaneen: "ootko ihan varma, että haluat mennä kotiin..?" Hahahahha.... Kaikkee mä saankin irti pelkistä katseista X) Vainoharhainen hullu mä olen, ehehehee...
Juoksut ja punnerrukset obviously pienellä tauolla, ku pitää vähän keräillä itteensä ennen, ku jaksaa taas... :(
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti