*huokaa*
Edellinen postaukseni vaikuttaa kymmenen vuotta nuoremman kirjoittamalta. Ihmisen, joka tarvitsee vielä paljon tukea matkalla itseään ja omaa paikkaansa etsimässä. Ja niinhän se on, että ihan eksyksissä olen ja olisin kovin onnellinen, jos minun ei tarvitsisi itse tehdä mitään päätöksiä. Asian vaan tekee hankalaksi se, että elämääni ei kukaan muu voi suunnitella sellaiseksi, joka sopisi juuri minulle.
En ollenkaan tajunnut, millaiseen painajaiseen itseni pistin, kun ilmoittauduin opiskelijaksi yliopistoon. Oikea päätösten tekemisen paratiisi on se. Mahtavaa. Kuinka yllättävää, että olen jumittunut ikuisuusopiskelijaksi, joka ei saa yhtään mitään aikaan. Kaikki tuntuu ylitsepääsemättömän vaikealta. Kandin tutkinnosta puuttuu pari hassua kurssia ja kypsyysnäyte. Yhden kurssin lopputyö on vain kolmisen vuotta myöhässä. Noh... mañana, mañana.
Yritä sitten tässä elämäntilanteessa etsiä joku mies itselle. Miten sitä pystyy vakuuttamaan toiselle, että on tutustumisen arvoinen, kun ei usko siihen itsekään..?
Tarkoitus on kyllä päästä eteenpäin, saada asiat kuntoon, nähdä se valmistumisen hetki edes häilyvänä kuvana horisontissa.
Edellinen postaukseni vaikuttaa kymmenen vuotta nuoremman kirjoittamalta. Ihmisen, joka tarvitsee vielä paljon tukea matkalla itseään ja omaa paikkaansa etsimässä. Ja niinhän se on, että ihan eksyksissä olen ja olisin kovin onnellinen, jos minun ei tarvitsisi itse tehdä mitään päätöksiä. Asian vaan tekee hankalaksi se, että elämääni ei kukaan muu voi suunnitella sellaiseksi, joka sopisi juuri minulle.
En ollenkaan tajunnut, millaiseen painajaiseen itseni pistin, kun ilmoittauduin opiskelijaksi yliopistoon. Oikea päätösten tekemisen paratiisi on se. Mahtavaa. Kuinka yllättävää, että olen jumittunut ikuisuusopiskelijaksi, joka ei saa yhtään mitään aikaan. Kaikki tuntuu ylitsepääsemättömän vaikealta. Kandin tutkinnosta puuttuu pari hassua kurssia ja kypsyysnäyte. Yhden kurssin lopputyö on vain kolmisen vuotta myöhässä. Noh... mañana, mañana.
Yritä sitten tässä elämäntilanteessa etsiä joku mies itselle. Miten sitä pystyy vakuuttamaan toiselle, että on tutustumisen arvoinen, kun ei usko siihen itsekään..?
Tarkoitus on kyllä päästä eteenpäin, saada asiat kuntoon, nähdä se valmistumisen hetki edes häilyvänä kuvana horisontissa.
"Niin katoavaa on voimat ihmisen,
vain tuuli puhaltaa ja kuoren hajottaa"
*Johanna Kurkela: Sun särkyä anna mä en*
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti