"Olen muutenkin paljon levollisempi tämän jutun suhteen. "It is what it is.""
Ai olen vai????!!! - En ole!
Viestittely on edelleen ihan arkipäiväisellä tasolla, mutta laiha lohtu on että sitä kuitenkin on. Sain myös semiyllättävän kutsun käväistä hänen luonaan tossa joku päivä. Ei mitään ihokontaktia todellakaan ollut siinäkään tapaamisessa, mutta olihan se mukavaa. Ei kettu! Mä haluan jotain niin muuta kuin mukavaa!!! Mä haluan hyökätä sen kimppuun ja repiä vaatteet päältä ja.. ja... Arggghhh!!! Huomaako jostain, että en ole enää ihan rauhallinen ja levollinen?
Pelkään, että olen jollain tasolla ihastunut, vaikka en edes tunne tyyppiä kunnolla. Tarkoitan, että loppujen lopuksi tiedän hyvin pieniä ja irrallisia asioita hänestä. Valitettavasti ikisinkun itsesuojeluvaistosta johtuen en ehkä itsekään viestitä yhtään mitään tunteistani välttelevällä ja säikyllä olemuksellani. Oma diagnoosini hänen aikomuksistaan on, että hänen tekisi mieli tehdä jotakin, ottaa jokin askel minun suuntaani, mutta ei uskalla koska ei halua antaa minun ymmärtää mitään. Pelkää ehkä, että takerrun ja ihastun (myöhäistä), vaikka hän ei ole valmis taas vakavaan suhteeseen. Hipsteri tuntuu oikeasti ihan kunnon mieheltä. En usko, että hän ainakaan tahallaan tuottaisi minulle pettymystä.
Sen verran vaan, että olo alkaa olla aika sietämätön ja keskittymiskyky arkiasioihin nolla (jälleen).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti