Mikään ei ole helpompaa, mutta viime yön sain viettää hipsterin kanssa. Taas löydettiin itsemme istumasta vierekkäin muka katsoen telkkaria. Välissä miljoonan kilometrin pituinen 20 sentin sohvan pätkä, tahto koskea ja liikkumattomiksi taiotut kädet.
En muistanut, että tämä voi olla näin vaikeaa. Ilmeisesti aika on tehnyt siitä vielä monin verroin vaikeampaa. Järki sanoo, että hän on minut pyytänyt luokseen. Hän haluaa minua yhtä paljon kuin minä häntä. Ja silti pelkään, että jos kosken, hän torjuu, katoaa, nauraa, jotakin... Kyllä minä huomasin, miten hän välillä katsoi minua ja tajusin mitä hän sillä katseella ajoi takaa, mutta piti silti odottaa niiden katseidenkin jälkeen vielä puoli tuntia ennen kuin uskalsin ottaa häntä kädestä kiinni ja vastata hänen suudelmaansa.
Hänelle tilanne on kai myös uusi, ymmärtääkseni. Takana pitkä suhde, joten tuskin kovasti ensitreffikokemusta. Kyllä hän silti kiitettävästi yritti tehdä oloni mukavaksi kaikin puolin. Aamulla tosin hän ei jaksanut enää olla sosiaalinen ja minun olisi kai pitänyt tajuta lähteä jo aikaisemmin kuin mitä lähdin. En tiedä, ehkä vain ylitulkitsen taas...
Tuli sellainen tunne, että ei me ehkä edes päästä tässä niin pitkälle että minun pitäisi tosissani miettiä mitä haluan tästä suhteesta. Luulen, että olen hänelle liian vaikea ja erilainen nainen. Ja ongelma on siinä, että olen vaikea tasan niin kauan kunnes uskallan luottaa häneen, ja sitä hetkeä ei ole näkyvissä lähitulevaisuudessa. Me kun emme puhu sanallakaan siitä, mitä tässä meidän välillä on menossa. En pysty rentoutumaan ja se tekee minusta vaikean ja ehkä hieman omituisenkin, kun puhun hassuja juttuja peittääkseni hermostuneisuuteni ja epävarmuuteni. Defenssi. Toisaalta, jos hän ei ole valmis katsomaan sen kaiken taakse ja ymmärtämään tämän tilanteen ja minun luonteeni, hän saa varmaankin mennä.
Aamuyöstä heräilin vähän väliä ja vaihdoin koko ajan asentoa. Puoliunessa hipsteri otti minua kädestä kiinni tai toi kätensä vatsalleni. Mietin että oli mikä oli, tämä hetki on nyt minun, enkä edes haluaisi nukahtaa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti