sunnuntai 18. elokuuta 2013

He has his moments...

Olen yrittänyt olla kirjoittamatta. Olen yrittänyt olla välittämättä. Olen yrittänyt mennä fiiliksen mukaan, rennosti. Mikään ei toimi. 

Töissä on ihan piinavaa. Aina kun hän on töissä samaan aikaan, sydämeni meinaa hyppiä rinnasta ulos vaikka hän ei olisi edes näköpiirissä. Ahdistaa ja jännittää silloinkin kun mitään ihmeellistä ei tapahdu. Ja voi olla, että en tunne häntä tarpeeksi hyvin analysoidakseni hänen käyttäytymistään, mutta joo... Ennen tätä kaikkea hymyiltiin ja heitettiin läppää aina kun kohdattiin. Ehkä se oli sitten sitä huoletonta flirttiä... Nyt hän katsoo minua lähinnä jotenkin pelottavasti, viileästi, kireästi. Vai mitä se muka on??!!! Keskustelu on väkinäistä ja välillä hauskaa, muttei yhtään rentoa. Ja siksi olin jo pari päivää sitten ihan valmis olemaan välittämättä ja ärsytti vaan koko tyyppi, mutta...

...Parin siiderin jälkeen en pystynyt enää mitenkään estämään itseäni aloittamasta uutta keskustelua. Ja viestittelin hipsterin kanssa koko illan siihen asti, kun nukahdin. Älä sitten tee niin, jos et halua minua elämääsi missään mielessä!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Kun hän on humalassa, olen kiinnostava, vai miten se meni..??? Prkl... Oli vaan niin hauska ja kevyt viestikeskustelu taas, että jäi ihan sairaan hyvä mieli ja oli kiva nukahtaa sen jälkeen. Harmi vaan, että hyvällä fiiliksellä ei ole tapana kestää.

2 kommenttia:

  1. Anonyymi lukija ilmoittautuu, koska koki niin suuren samastumisen tunteen! Kuvailemasi tilanne ja tuntemuksesi ovat lähes täysin yhteneviä oman tilanteeni kanssa. Mitä hittoa tuossa sitten pitäis tehdä, vai eikö mitään? Täydellinen ignooraus olisi tietty itsekunnioituksen säilyttämistä ja mielenrauhaa ajatellen paras vaihtoehto, mutta älyttömän hankalaa. Miehet - mikä teitä vaivaa?! Ja niin, tsemppiä kirjoittajalle!:)

    VastaaPoista
  2. Niin tosiaan, mitä hittoa pitäisi tehdä?! En ole vieläkään keksinyt. Kerro ihmeessä, jos löydät jonkun ratkaisun ennen mua! :) Olen sitäkin juu miettinyt, että annettaisiin olla kokonaan, koska mulla saattaa olla jotain tunteita ja pahemmaks vaan menee. MUTTA enhän mä halua, että se loppuu kokonaan. Siispä otan sen minkä saan ja vältän kysymystä mitään kysymyksiä, joihin en ole valmis kuulemaan vastauksia.

    VastaaPoista