Ensinnäkin, yllättäen Joonatan otti yhteyttä fasarissa ehdottaen tapaamista vaikka syömisen merkeissä. Oltiin puhuttukin sillon 'eron' hetkellä, että vois joskus silti tavata vielä, niin siinä mielessä asiassa ei ollut mitään merkillistä. Lopulta päädyttiin siihen, että mä menisin sen luokse ja se kokkais mulle jotain - näkisin siinä samalla Joonatanin uuden asunnonkin. Noh, valitettavasti eilen kun oli tarkoitus nähdä, sain siltä viime hetkellä peruutusviestin. Oli kuulemma tapahtunut joitain asioita, joiden vuoksi hän oli mennyt aika lailla pois tolaltaan, että nyt ei ehkä olisi oikea hetki mun tulla sinne kuitenkaan. En sitten lähtenyt kyselemään tarkempia yksityiskohtia, asia oli mun puolesta ok, vaikka tietty jäin miettimään että mitä ikävää mahtoi olla tapahtunut...
Olin kirjastolla (taas), kun sain tuon viestin ja aloin sitten kehitellä kaikenlaisia B-suunnitelmia illan varalle, kun en kerran Joonatanin luokse olisikaan menossa ja jotainhan olisi kumminkin kiva tehdä. Olen niin kypsä siihen, että istun siellä iltaan asti ja tulen sitten kotiin istumaan tv:n ääreen. Blaah... Joten...huolimatta siitä, että mun sydän alkoi hakata miljoonaa, tuli hirvee kuuma ja kädet tärisi, niin uskokaa tai älkää: tämä tyttö marssi edellisessä postauksessa mainitsemani poitsun luokse ja kysyi, josko tämä lähtisi mun kanssa vaikka yksille (!!!!!!! :) :) :) ) Whaaaaat??!! Teinkö mä oikeesti niin??!!!! No tein, prkl, hahahhah.... :) Hymynaamoja voin toki laittaa siitä syystä, että no sehän lähti mun kanssa yksille siitä sitten, hihii... Joo, en nyt raportoi siitä sen enempää, koska mitään ihmeellistä ei tapahtunut. Juotiin yhdet, juteltiin ja tutustuttiin ja sanottiin heipat ja nähdään. That's it. Mukava poikahan se oli, eipä siinä :) Olkoon nyt vaikka Juha tämä nimeltään, kun mielessäni sellaisen nimen hänelle kuvittelin ennen kuin oltiin mitään puhuttu x)
Pari päivää sitten sain myös kirjastopojalta viestiä, että miten ois lounas/kahvi taas joku kerta. Ilmeisesti se toteutuu myöhemmin tänään... Mietin vaan, että mitähän Juha ajattelee, jos/kun näkee mun menevän kahville kirjastopojan kanssa. Toivottavasti se ei kuvittele, että mulla on joku harrastus pyydellä kaikkia poikia sieltä ulos mun kanssa, hahah... Ei olis kiva.
Hauskaa, että tapahtuu kaikenlaisia kivoja asioita :) Ois tietty vielä hauskempaa, jos nää kaikki tyypit ei ois "vaan" kavereita, vaan joku ehkä jotain muutakin...
Ps. Gfg loppu mun osaltani tossa melkein viikko sitten. Meni hermo. Miks mä ees oon jollain dieetillä sitä paitsi?! Ei mun tarvi laihduttaa, vaan hankkia lihaksia. Treeniä, treeniä, treeniä!!!
Multa saat kasoittain rispektiä tuolla toiminnalla! Kunpa sitä itsekin uskaltaisi lähestyä ihmisiä päivänvalossa. Periaatteessa sitä itse on tosi sosiaalinen ihminen, mutta kun miekkosia pitäisi lähestyä, tulee pissit housuun.
VastaaPoistaKai se pitäisi ajatella niin, että eihän sitä itsekään suuttuisi, jos joku tulisi pyytämään odottamatta päiväkahville. :)
hih:) kiitos rispekteistä! Kyllä se mullakin meni todella paljon yli 'comfort zonen', mut tulipa tehtyä. Toivois, et meil ois täällä suomessa vähän helpompi toi treffailukulttuuri, mut kovin nihkeetähän se on yleensä.
VastaaPoista