Tänään täällä

"It's alive! It's alive!"

Jep, täällä ollaan. Melko hämmentävää ja jokseenkin noloa, etten ole kirjoittanut edes tämän vuoden puolella viestin viestiä. Anteeksi pyydän niiltä, jotka vielä muistavat blogini ;) :)

Syy hiljaisuuteen on se, että marras-maaliskuussa ei tapahtunut YHTÄÄN MITÄÄN!!! "Mitäs sun miesrintamalle kuuluu?" "No onks jotain miesjuttuu ollu?" - Ai siis mille? Niin ja siis mitä? Talvi oli hiljainen ja pysähtynyt tila. En edes jaksanut yrittää mitään itselleni kehittää. Baareissa jos kävin, oli jonkun pirskeet tai olin muuten vain liikkeellä porukalla, enkä nähnyt mitään syytä olla haku päällä. Ei siis tapahtunut mitään. Suurimman osan ajasta kait istuin kotona. Ei silloinkaan tapahtunut mitään (kuinka yllättävää).

En viitsi edes palata edelliseen postaukseeni. Kuulostaa melko kaukaiselta ja irrelevantilta tarinoinnilta. Kerron siis ainoastaan, missä mennään nyt:

Olin pari päivää sitten treffeillä!!! uuuuuUUUuuuUuu...

Menin siis vihdoinkin (tai no koko ajanhan olen siellä roikkunut) sinne nettiin ja päätin, että jollekin pitää kirjoittaa. En voi olla tämmöinen yliolento, jolle ei muka kelpaa kukaan. Herää!! Viikon, parin viestittelyn jälkeen tapasin tämän nuoren miehen livenä. Juotiin yhdet (alkoholittomat) baarissa ja mentiin hänen luokseen katsomaan Suomen peliä :-) Ei todellakaan siis ole tapana mennä kenenkään luokse ekoilla rehveillä, mutta kaveri oli hyvin sympaattinen ja normaali ja ilmeisen halukas näkemään illan pelin (joka oli unohtunut treffejä sopiessa), joten siellä sitä sitten oltiin. 

Ilta oli kaikkiaan oikein mukava; meillä riitti keskusteltavaa suurimman osan ajasta ja paljon yhteistäkin löytyi. Mies oli myös aika hyvännäköinen, tai ainakin oli ruskeat silmät, sopivasti enemmän pituutta kuin minulla ja ihan hyvä kroppakin. Silti en osaa sanoa, että sytyttikö... Jännitti kyllä ja näin pois päin, mutta vähän avoimeksi jää vielä tämä kysymys. Toisaalta voi olla, ettei tarvitse sitä sen enempää miettiäkään, mikäli miehestä ei enää kuulu mitään, heheh. Hänestä ei nimittäin ole vielä mitään kuulunut. Jäin siihen käsitykseen, että meillä oli ihan kivaa ja heitin lähtiessä jotain epämääräistä: "varmaanki vielä palaillaan" -shaibaa. Olinkohan liian epämääräinen siinä hermostuksissani? Luuleeko hän, etten ehkä haluakaan enää nähdä? Vai eikö hän sitten ollutkaan kovin kiinnostunut?

Höh.. Pitäisiköhän laittaa itse jotain viestiä..? Äh, kaipaisin kyllä vähän sitä fiilistä, että joku olisi viitseliäs minun suuntaani. Yritän välttää sitä roikkumisefektiä, johon aina jossain vaiheessa näytän sortuvan.

Katsellaan.