Niin minähän pistin viestiä tyypille vihdoin kolme ja puoli päivää odoteltuani. Olisi kai pitänyt heti treffien jälkeen laittaa, mutta se hetki sitten livahti ohi, aika meni eteenpäin ja kuvittelin tosiaan hänen ottavan yhteyttä. Näköjään olen vain liian vanhanaikainen ajatuksineni ja odotteluineni, koska hän kuitenkin vastasi melkein heti. Oli kuulemma luullut, että mulla ei ollut ollut kovin kivaa, kun olin sitä peliä joutunut katsomaan koko illan. Äh ja pöh! Mitä sitten?! Olisi hän nyt voinut kokeilla kepillä jäätä, että jospa olisikin tulkinnut ajatukseni väärin. No onneksi minä tein niin.
Eilen oli toiset treffit. Että on vaikea tietää, mitä niistä voisi sanoa... Katottiin leffaa hänen luonaan (taas), oli ihan mukavaa, kunnes leffan jälkimainingeissa kumpikin alkoi kai väsyä ja jutut harveni aika pahasti. Olisi pitänyt tehdä jotain aktiivisempaa, mutta kun ilma oli sateinen ja blaadiblaa. Mulla ei ole harmainta aavistustakaan onko se ees kiinnostunut!!! Tuskinpa itsekään silti mitään kovin selkeitä viestejä välitän, mutta yritin sentään ehdottaa jotain seuraavaa tapaamista. No hänelle ei tietenkään sopinut ja se jäi siihen. Eli hän ei tullut yhtään vastaan, kiitos vaan. En nyt sitten tiedä oliko tämä tässä vai onko hän vain vieraantunut deittailun maailmasta ja kirjoittamattomista säännöistä.
Pakko myöntää, että toivoisin hänen antavan tälle vielä mahdollisuuden. Vaivun muuten totaaliseen epätoivoon minkäälaisen ihmissuhteen suhteen. Oikeesti. Olin sitä paitsi jo ihan valmis jäämään yöksi, vaikkei olla edes koskettu toisiimme tapaamishalauksen jälkeen. Joo, yritän vähän rauhoittua. Onneksi en sentään vihjaillut mitään...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti